| Historia
Norinkylään,
Kyrönjoen alkulähteille saapui pysyvä asutus 1600-luvun lopulla.
Ensimmäisinä taloina nousivat Nori, Koivisto ja Kaari, Norinluoman
rantamaille. Vuonna 1766 kylää oltiin liittämässä Jurvaan,
mutta hankkeesta luovuttiin. Kylä laajeni Myllymäen, Kivistön,
Myllykankaan ja Männistön talojen perustamisen myötä.
Hiljalleen asutus levisi ydinkylältä
Riipin suuntaan Ojalan, Hirvelän ja Hirviniemen talojen myötä.
1800-luvun alussa kylä oli vireä parinsadan asukkaan yhteisö.
Kylä on aina ollut yrittäjähenkistä ja kaikenlainen kaupankäynti
on kuulunut kylän ihmisten elämään vuosisatojen ajan. Kaupankäyntiä
on harjoitettu jo 1800-vuosisadan alkupuolella mm. Pietariin, samoin
kulkuyhteyksiä on ollut Ahvenanmaalle.
Kaarelan osuuskaupasta tuli Teuvan ensimmäinen
osuuskauppa v. 1903. Sotien jälkeen v.1940 kylässä toimi peräti
viisi eri kauppaa samanaikaisesti.
Tehdastoiminnan aloitti Juho Hirvelä
(s.1861) perustamalla harmonitehtaan vuonna 1884 Hirvelänpäässä
ns. Herra Hirvelän talossa. Hirvelän lisäksi
harmoneja teki Jaakko Rahnasto vuonna 1887 ja hänellä oli myös
lestitehdas, jonka hän perusti 1896. Lisäksi Rahnastolla oli tiettävästi
kylän ensimmäinen puhelin vuonna 1910. Sähkövalot saapuivat kylälle
1921.
Puutavarakauppa on ollut
myös kylälle ominaista koko vuosisadan ajan. Sahaustoiminnan
aloitti Matti Vihtori Kaari höyrysahalla v.1894. Saha paloi v.1903.
Norin Saha osakeyhtiö perustettiin v. 1919, toimitusjohtajana toimi
Iisak Harju. Norin saha Oy siirtyi veljekset Lähdesmäelle v.1954.
Nurmela & kumppanit harjoitti sahaustoimintaa vuosina 1951-59 Yökorventien
varrella, jonka jälkeen sahausta jatkoi E.Nurmelan puutavaraliike.
Yritys lopetti toimintansa sahan palaessa 24.3 1963. Myös
meijeritoiminnan aloitti M.V. Kaari pienellä meijerillä v.1888.
Norin osuusmeijeri aloitti toimintansa v.1927.
Huonekaluteollisuus on kukoistanut kautta
aikain kylässä. Pienistä perheyrityksistä kasvoi vähitellen monia
kymmeniä henkilöitä työllistäviä tehtaita. Kulta-aikaa olivat
1960-70-luvut. Monet huonekaluautot lähtivät Norinkylästä ympäri
maakuntaa ja kauemmas. Kauppaa tehtiin suoraan ovelta ovelle
periaatteella.
Parhaimmillaan Norinkylä on ollut Suomen
teollistunein kylä asukaslukuun nähden. Tällöin kylässä oli
tarjolla työpaikat useammalle sadalle hengelle. Työntekijöitä
kylällä kävi laajalta alueelta. Teollinen toiminta hiljeni
1980-luvulla lamavuosien aikana, mutta on taas piristymässä monien
pienien yritysten voimalla.
|
