Historia

Norinkylään, Kyrönjoen alkulähteille saapui pysyvä asutus 1600-luvun lopulla. Ensimmäisinä taloina nousivat Nori, Koivisto ja Kaari, Norinluoman rantamaille. Vuonna 1766 kylää oltiin liittämässä Jurvaan, mutta hankkeesta luovuttiin. Kylä laajeni Myllymäen, Kivistön, Myllykankaan ja Männistön talojen perustamisen myötä.

Hiljalleen asutus levisi ydinkylältä Riipin suuntaan Ojalan, Hirvelän ja Hirviniemen talojen myötä. 1800-luvun alussa kylä oli vireä parinsadan asukkaan yhteisö.


Kylä on aina ollut yrittäjähenkistä ja kaikenlainen kaupankäynti on kuulunut kylän ihmisten elämään vuosisatojen ajan. Kaupankäyntiä on harjoitettu jo 1800-vuosisadan alkupuolella mm. Pietariin, samoin kulkuyhteyksiä on ollut Ahvenanmaalle.

Kaarelan osuuskaupasta tuli Teuvan ensimmäinen osuuskauppa v. 1903. Sotien jälkeen v.1940 kylässä toimi peräti viisi eri kauppaa samanaikaisesti.

Tehdastoiminnan aloitti Juho Hirvelä (s.1861) perustamalla harmonitehtaan vuonna 1884 Hirvelänpäässä ns. Herra Hirvelän talossa. Hirvelän lisäksi harmoneja teki Jaakko Rahnasto vuonna 1887 ja hänellä oli myös lestitehdas, jonka hän perusti 1896. Lisäksi Rahnastolla oli tiettävästi kylän ensimmäinen puhelin vuonna 1910. Sähkövalot saapuivat kylälle 1921.


Puutavarakauppa on ollut myös kylälle ominaista koko vuosisadan ajan. Sahaustoiminnan aloitti Matti Vihtori Kaari höyrysahalla v.1894. Saha paloi v.1903. Norin Saha osakeyhtiö perustettiin v. 1919, toimitusjohtajana toimi Iisak Harju. Norin saha Oy siirtyi veljekset Lähdesmäelle v.1954. Nurmela & kumppanit harjoitti sahaustoimintaa vuosina 1951-59 Yökorventien varrella, jonka jälkeen sahausta jatkoi E.Nurmelan puutavaraliike. Yritys lopetti toimintansa sahan palaessa  24.3 1963. Myös meijeritoiminnan aloitti M.V. Kaari pienellä meijerillä v.1888. Norin osuusmeijeri aloitti toimintansa v.1927.

Huonekaluteollisuus on kukoistanut kautta aikain kylässä. Pienistä perheyrityksistä kasvoi vähitellen monia kymmeniä henkilöitä työllistäviä tehtaita. Kulta-aikaa olivat 1960-70-luvut. Monet huonekaluautot lähtivät Norinkylästä ympäri maakuntaa ja kauemmas. Kauppaa tehtiin suoraan ovelta ovelle periaatteella.

Parhaimmillaan Norinkylä on ollut Suomen teollistunein kylä asukaslukuun nähden. Tällöin kylässä oli tarjolla työpaikat useammalle sadalle hengelle. Työntekijöitä kylällä kävi laajalta alueelta. Teollinen toiminta hiljeni 1980-luvulla lamavuosien aikana, mutta on taas piristymässä monien pienien yritysten voimalla.